AVIAJA Dance – Speech/less
Qitinnermik ilusiliisartup Sarah Aviaja Hammekenip Kalaallit Nunaat Danmarkilu tunuliaqutigalugit nunat marluk akornanni sorlaqarnermi katitigaasutut inneq misissuiffigaa. Illuatungaatigut kulturit arlallit ilaatut misigisimaneq annertuumik pisuussuteqartutut misigisimatitsisarpoq. Saniatigullu arlaannaannulluunniit tamakkiisumik atanngitsunut misiginarsinnaasarluni. Sunaliuna ataatsimoornermut atasutut atanngitsutulluunniit misigititsisartoq? Kulturikkut toqqammaviit suut pigineqartarpat? Qanorlu iliortoqartarpa tamakkiisumik kulturikkut oqaatsit, ileqqut ileqqulersuutillu paasiuminaatsillugillu sapinngikkaanni?
Apeqqut alla tassaavoq qanoq inuttut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu taama sakkortutigisumik oqaluttuarisaanikkut atassuteqartigisunik timikkut tarnikkullu kingornussat kulturimullu tunngasut marluk assigiinngitsut artorsaatiginagit inissaqartinneqarsinnaappat? Uani qitinnermik isiginnaagassiami Hammekenip inuit kulturianni unikkaat, oqaluttuat oqaluttuarisaanerlu pillugu avitseqatigiittarneq alakkaqqittutut ippaa. Nutaaliaasumik qitinnikkut, erinarsornikkut nipilersuutikkullu inuit akornanni avitseqatigiittarnermik kulturi uummaarissup qanoq paasineqarsinnaanera takutinniarneqarpoq. Aalanissanut nipinullu piginnaasat sammineqartullu unikkaanit inuttaasunit assigiinngitsunit isumassarsiarineqarput. Isiginnaartitsinermi atisanut qalipaatit qaqortut aappaluttullu aallaavigineqarput - taakkulu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu erfalasut qalipaatigai. Taakkulu assigiinngitsorpassuarnik isumaqarsinnaapput, ilaatigut issittumi pinngortitaq aammalu nunasiaataanerup oqaluttuassartaa aattaqarsinnaasoq. Natermi takusinnaassavasi qitittartut marluk nipilersortartorlu ataaseq, isiginnaagassiallu ingerlanerani ilissi aamma akuulissaasi.
Sarah Aviaja Hammeken qitinnermik ilusiliisuullunilu Sverigemi Stockholmimi Balletakademimi qitittartutut ilinniarsimasuuvoq. 2019-imi AVIAJA Dance pilersippaa, tassanilu ilaatigut Kalaallit Nunaanneersuunini tunngavigalugu isiginnaagassiortarluni. Hammeken timini qitinnerlu atorlugu inuaqatigiinnik oqaloqatiginninnissamik soqutigisaqarluarnini aallutaraa.
Alexander Montgommery-Andersen Kalaallit Nunaanni tunuliaqutaqarluni issittumi eqqumiitsuliortuuvoq Norgemilu Bårdar Akademimi qitinnermik ilinniagaqartuulluni. Issittumi isiginnittariaaseqarneq tunngaviginerullugu suleriaaseqartarlunilu timikkut killissarititaasut misilerarlugit kusanassusissaanik takutitsiniarneq soqutigisaringaatsiarpaa - taamatuttaarlu isiginnaartut misigissutsitigut qisuariaateqarnissaat ujartortarlugu.
Mathilde Rosengren Bruun erinarsortartuuvoq, erinniortuullunilu aamma pattattartuuvoq. Aarhusimi Det Jyske Musikkonservatoriumimi aalajangersimasumik ingerlanilinnik erinarsortartutut ilinniarsimasuuvoq. Rosengren Bruun nipilersoriaaseq elektronisk pop tunngavigalugu VELA-mik taaguuteqartumi nipilersuusiortarpoq.
